Matin blogi

Johannes-kolminaisuus

Perjantai 24.1.2014 klo 1:22 - Matti Kuusela

Apostoli Johanneksen olemus jäi viime lauantain kurssin jälkeen elämään itsessäni vielä voimakkaasti. Kurssin loppupuolella lainasin Judith von Hallen kirjasta kahta lausetta, ja voi olla että kerroin niistä jo edellisessä blogissa, mutta tässä ne tulevat jälleen. Ensimmäinen lainaus kertoo, miten jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tulla siksi opetuslapseksi, "jota Jeesus rakasti", tai joka oli Jeesukselle rakas.

Tällä opetuslapsella eli apostoli Johanneksella oli se sisäinen ominaisuus, että hänessä yhtyivät sekä ikivanha ihmiskunnallinen Kainin linja että Abelin linja. Kain ja Abel olivat Aatamin poikia, mutta kuten Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan, Kain surmasi Abelin. Se merkitsee, että kautta Vanhan testamentin historian nämä kaksi suurta kehityslinjaa kulkivat rinnakkain ja erillään toisistaan. Kainin linja oli aurinkovoimaisten tekijöiden ja tutkijoiden, Abelin taas pappien ja paimenten.

Mutta sitten Johanneksen hahmossa nämä kaksi linjaa liittyvät yhteen, Jeesuksen johdattamana. Silloin syntyy ensimmäistä kertaa täydellinen  ihminen, jossa ovat kaikki ihmisen olemuspuolet. Samassa ihmisolemuksessa liittyvät yhteen Kainin linjan maallisen kehityksen myötä syntyneet sielunvoimat sekä Abelin (ja Seetin) linjan jumalallis-henkiset pappiskehityksen voimat

Lasarus ja Johannes Kastaja

Ne ihmiset, joiden olemuksen liittyivät yhteen apostoli Johanneksessa, olivat Lasarus ja Johannes Kastaja. Aikainkäänteessä kumpikin joutui menettämään henkensä kulkeakseen tähän suureen muutokseen, mutta nykyaikana meidän ei enää tarvitse kulkea kuoleman kautta voidakasemme jokainen kokea itsessämme sekä Kainin luovat aurinkovoimat että Abelin jumalallisen viisauden.

Johannes Kastaja, joka aikaisemmin oli ollut profeetta Elia, kantoi tähän yhteiseen ihmisolemukseen korkeammat olemuspuolensa. Rikas nuorukainen Lasarus, joka aikaisemmassa elämässään oli ollut temppelinrakentaja Hiiram, puolestaan palasti takaisin elämään Kristuksen kutsumana ja hän toi mukanaan lähempänä fyysistä kehoa olevat sielulliset voimat. Kristuksen vihkimänä ne olivat niin valmiit ja puhtaat, että Johannes Kastajan henkiset olemuksen oli mahdollista niihin liittyä.

Mutta niin kuin Jeesus sanoi Lasarukselle, että hänen on luovuttava rikkauksistaan eli tässä tapauksessa hyvin kehittyneestä mutta silti vanhaa luomista edustavasta fyysisestä kehostaan, niin siksi hän tarvitsee kokonaan uuden fyysisen kehon, joka muovaantuu yhden Jeesuksen kehittyneen opetuslapsen, Johannes Zebedeuksen eetterikehon mukaan. Toivon että pystyn ilmaisenmaan tämän ajan mittaan vielä paremmin, mutta tämä nuoren, silloin vain 19-vuotiaan opetuslapsi Johanneksen eetterikeho selittää sen, miksi kuulussa da Vincin Ehtoollismaalauksessa Kristuksen vierellä oleva apostoli Johannes on niin nuoren ja  naisellisen kauniin näköinen. 

Paljon ajatuksia herättää myös se, miten vain puolisen vuosituhatta sitten saattoi elää taiteilija, joka niin perillä kaikista näistä tapahtumista. Ja ihmeellistä on, miten nopeasti tämä henkinen katosi yleisestä tajunnasta.

Lasaruksen sairaus - ja terveys

Lasaruksen on usein koettu kuolleen sairauden takia, mutta Jeesus sanoo selvästi, kun sitä näneltä kysyttiin, että Lasarus nukkuu. Se tarkoittaa tässä sitä, että Lasarus oli niin pitkälle kehittynyt, että hänessä oli valtava kaipuu henkeen, ja sen takia hän lopulta irrottautuu fyysisestä ruumiistaan. Merkittävää on, että Kristus on se, joka hänet kutsuu takaisin, maisiin tehtäviin.

Monien meidän henkisellä on polulla on kohta, jossa henkinen todellisuus äkkiä avautuu niin voimakkaasti, että me kohoamme enemmän tai vähemmän irti maallisesta elämästä, kuka pidemmäksi, kuka lyhemmäksi aikaa. Mutta Kristus on hän, joka kutsuu meidät takaisiin uuteen työhön.

Judith von Halle siis kirjoittaa, miten meidän on kehitettävä itseämme Lasarus-Johanneksen luoman ja Kristuksen kutsuman mallin mukaan. Ja hän lisää, miten meidän on, voidaksemme kulkea arkkienkeli Mikaelin ohjauksen mukaan, tultava sisäisesti sekä Kainin että Abelin virtausten edustajiksi.

Rakkaudella
Matti

PS. Yritin etsiä Kainista hyvää maalausta, mutta tajusin, että myös tämä ihmiskunnan alkudraama tarvitsee syvempää selostusta. Kerrottakoon tässä vain, miten Mooseksen 1. kirjan mukaan Kain perusti ensimmäisen kaupungin, hänen jälkeläisestään Jubalista tuli ensimmäinen harpun- ja huilunsoittaja ja ensimmäinen seppä oli Tubal-Kain, joka aloitti pronssin ja raudan takomisen. Yksinkertaisesti sanottuna Kain ja Abelin välinen veljessurma kertoo siitä, miten maallisen kulttuurin perustamiseen tarvittavat voimat surmaavat ihmiselämän henkisiä jumalvoimia.

Kristuksen edessä tämä kahtiajako saa sovituksensa, mutta voimme hyvin huomata, että viimeisen kahdentuhannen vuoden aikana meidän sisäisten Kain- ja Abeli-voimiemme yhdistyminen ei ole vielä pitkällekään edistynyt. Sehän tarkoittaisi sitä, että me luomme kulttuuria, joka vahvistaa ja eheyttää meidän henkisiä voimiamme. Se on myös sitä, mitä Steiner tarkoitti puhuessaan vuonna 1907 niin vahvasti siitä, miten meidän on perustettava koko kulttuuri uudelleen henkiselle pohjalle. 

2 kommenttia . Avainsanat: apostoli, Johannes, Lasarus, Johannes Kastaja, Judith von Halle, Ehtoollinen, Kain, Abel, Rudolf Steiner, kulttuuri

Johannes minussa

Sunnuntai 19.1.2014 klo 12:04 - Matti Kuusela

Terveisiä lauantain Kolme Johannesta kurssilta. Meitä oli Era Novan salissa lähelle kaksikymmentä henkeä ja piiri tulikin aivan täyteen. Mutta kyllä lisää mahtuu kun tuoleja järjestelee toisella tavalla. Nyt haluan läsnänolijoiden lisäksi kiittää erityisesti kaikkia teitä, joilla ei ollut mahdollisuutta osallistua tälle kurssille fyysisesti. Minulla on syvä tahto siihen, että kaikki voivat kokea olevansa mukana työssämme, joka on ainutlaatuista. Näillä lauantaikursseilla me pyrimme avaamaan ja todella avaamme henkisen maailmantapahtumisen kaikkein keskeisimpiä kysymyksiä.

Nyt kysymys oli Johanneksen evankeliumista ja apostoli Johanneksen henkilöllisyydestä. On paljon mietitty, kuka tämä opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, oikein oli. On jopa esitetty, että Johanneksen evankeliumin kirjoittaja olikin Maria Magdaleena. On myös ihmetelty tuota da Vincin ehtoollismaalausta, jossa Jeesuksen vierellä oleva Johannes on kovin nuoren ja kauneudessaan naisellisen näköinen.

Kaikkiin näihin kysymyksiin on ratkaisu, mutta yksi oleellinen näkökulma on, että tässä ei ole kysymys uskonnosta, ei uskosta vaan tiedosta. Johanneksen evankeliumin ymmärtäminen henkisenä harjoituskirjana on joskus vaikeaa sen takia, että se on niin vahvasti koettu uskonnollisesti teokseksi. Ja sitähän se saa olla, kkunhan pystymme lähestymään myös puhtaasti henkistä sisältöä.

Uskonnot

On oikeastaan aika hullunkurista, miten henkisyys ihmiskunnan piirissä on jakautunut selvärajaisiksi uskonnoiksi ja niiden vielä rajatuimmiksi lahkoiksi. Se mitä Krisha tai Buddha tekivät, ei mitenkään rajoitu hindulaisuuteen tai buddhalaisuuteen. Se mitä Kristus tekin ihmiskunnan ja maan hyväksi, ei mitenkään rajoitu kristinuskon piiriin. Näiden suurten henkisten olentojen teot olivat koko ihmiskuntaa varten ja vaikuttivat koko ihmiskunnan kehitykseen, kaikista uskonnoista riippumatta.

Se ei tarkoita että uskonnot olisivat menettäneet merkityksensä, mutta se tarkoittaa, että henkisiin tapahtumiin on myös uskonnoista riippumaton näkökulma, totuus. Tajusin eilen, että jos me haluamme pitää kristinuskon merkityksessä kiinni menneisyydestä, niin mikä siellä on kaikkein keskeisintä: muutos ja kehitys. Se miten Kristus loi uudeksi kaiken sen, mikä Vanhassa testamentissa pohjaa menneisyyteen ja esi-esien työhön ja perinteeseen. Voisiko olla, että uskonto yhä enemmän tulee luottamukseksi muutokseen ja kehitykseen?

No, näistä asioista emme niinkään puhuneet, vaan tosiaankin apostoli Johanneksen yksilöllisyydestä, johon sulautuvat mukaan Johannes Kastaja, Lasarus ja Johannes Sepeteuksenpoika - sekä heidän menneet ja tulevat inkarnaationsa. Mielelläni tästä ytimestä puhun muuallakin, mutta nyt tahdon tuoda esiin yhden näkökannan, joka tulee vahvasti esiin Judith von Hallella ja Steinerilla:

"Jokaisen ihmisen, se on Kristuksen toive [meidän aikanamme], on tultava opetuslapseksi, jota Kristus voi rakastaa, kuten hän rakasti Lasarus-Johannesta."

Tuo on valtavan suuri ajatus, joka ulottuu suunnattoman kauas tulevaisuuden kehitykseen. Mutta silti me voimme hiljaa sieluissamme tutkia, mitä merkitsee se, että yksi ainoa opetuslasten miesten kahdentoista piiristä kykeni tulemaan mukaan Golgatan ristin äärelle. Siinä mielessä Johannes voi olla meidän kaikkien esikuva.

Tähän Johanneksena olemiseen liittyy vielä muita ihmiskunnan suuria kehityskysyksiä. Puhuimme kurssilla myös siitä, miten tässä apostoli Johanneksessa liittyy yhteen tai saa sovituksena ihmiskunnan alkuperheen syvä draama, se miten Kain surmaa Abeliin. Se oli suuri kehityksen välttämättömyys ja samalla yksi ihmiskunnan suurista kysymyksistä, miten Kainin käsityöläisten aurinkovirtaus voi päästä sopuun Abelin edustaman pappis-kuuvirtauksen kanssa - meidän jokaisen sielussa.

Kuten aikaisemmissakin lauantaiseminaareissa, ystäväni Markku Maula ja minä pidimme kurssin yhdessä vuorotellen, sillä tavoin että emme olleet sopineet ennalta kuka mistäkin kohdasta puhuu. Hyvin sujui jälleen. Suuren kiitoksen Markulle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: apostoli, Johannes, Johannes Kastaja, Lasarus, Kristus, Judith von Halle, Markku Maula

Helatorstai

Keskiviikko 8.5.2013 klo 20:07 - Matti Kuusela

Mitä tapahtui helatorstaina eli Kristuksen taivaaseenastumisen päivänä alkupääsiäisen jälkeen vuonna 33? Judith von Hallen Kristuksen ylösnousemus-kirjan mukaan on tärkeää ymmärtää, että opetuslapset eivät pääsiäisen jälkeen nähneet Kristusta ylösnousemuskehossaan fyysisin silmin vaan sielunsilmin.

Kun pääsiäisenä viimeinen ja sitä seuraava uusi ehtoollinen oli nautittu, Kristus opetti auringonnousuun saakka. Aamuhämärissä hän opetuslapsineen sekä naiset ja muutama muu oppilas suuntasivat kulkunsa Getsemaneen. Kristus kulki melkein painottomana, yhä nopeammin, säteillen kaikkea sitä rakkautta mitä suinkin voi maan päällä antaa. 

Öljymäellä Kristuksen ylle ilmestyi sateenkaari, joka tuli kuin muista sfääreistä, ja hän tuli kirkkaammaksi kuin aurinko, joka oli juuri nousemassa Öljymäen takaa. Hän itse oli aurinko, hän tuli auringoksi.

Hän antoi maalle siunauksensa nostamalla vasemman kätensä ja antamalla kosmoksen mahdin virrata itseensä ja sitten kohti maata alas suunnatun oikean kätensä kautta. Sitten hän lähetti tämän virran ihmisille vasen käsi sydämellään ja oikea siunaten. Se oli sanoinkuvaamaton kosmisen rakkauden virta, joka kuljetti Kristuksen kaiken yli-inhimillisen rakkauden sen tähtikodista Kristuksen sydämeen ja sieltä maahan, näin liittäen yhteen henkiset ja maallisen maailmat.

Ylösnousemuskeho

Se Kristuksen fyysisten voimien keho, joka paljastui opetuslapsille yhä uudelleen pääsiäisen ylösnousemuksen jälkeen, oli sielunsilmin nähtävissä oleva henkinen keho, joka tuli näkyväksi siihen valmistautuneille opetuslapsille ja naisille.

Tämä ylösnousemuskeho toimi pääsiäisen jälkeen aina taivaaseen astumiseen saakka Kristuksen ulkoisena kehona esimerkiksi hänen jatkaessaan opetuslastensa opettamista. Tuon 39 päivän ajan Kristus kuoleman portin läpi kuljettuaan on tavallaan kuollut, mutta voittanut kuoleman, hän on opetuslasten ja naisten sielunsilmien nähtävissä jatkaessaan toimintaansa. Hänellä on fyysinen keho, mutta aivan erilaatuinen fyysinen keho, kuin meidän aineen täyttämä fyysinen ruumiimme.

Taivaaseenastumisessa Kristus siirtyy henkiseen maailmaan, jota voimme pitää henkisenä maan piirinä. Kun Kristus sanoo, ettei kukaan pääse Isän luo muuten kuin Minun kauttani, se merkitsee, että ihmisen on käytävä Kristuksen asuttaman Maan eetterisen piirin kautta halutessaan Isän luo. Hänen on otettava käyttöönsä se, mitä häneen virtaa Kristuksen hengestä.

Opetuslapset näkivät, miten Kristus ylösnousemuskehossaan kuin hajosi ja astui maan kosmiseen piiriin. Hän on nyt se Kristus, jonka yhä useampi voi nyt ja tulevaisuudessa tulla näkemään. Opetuslapsilta Kristus hävisi tässä näkyvistä. He olivat nähneet Kristuksen fyysisen maailman piirissä, mutta eivät eteerisen, kuten Paavalille tuli mahdolliseksi.

Taivaaseen astuminen

von Halle kertoo näin:

Tämä taivaaseenastuminen oli joka tapauksessa opetuslapsille voimakas ja ratkaiseva näky. Kosmoksen, puhtaan hengen valo, joka ei ole tästä maailmasta, liittyi ylösnousemuskehon valonloisteeseen, joka oli yhtä kirkas kuin pääsiäisaamuna - paitsi että nyt opetuslapset ja naiset tiedostivat sen. Ja vaikutti siltä kuin Hänen ylösnousemuskehonsa liukenisi näiden kahden valon yhdistyessä. Oli kuin kaksi tulta olisi liittynyt yhtee yhdeksi voimakkaaksi liekiksi. Aurinko nousi hänen takanaan, ja Öljymäen takaa. Mutta hän loisti sitä kirkkaammin. Ja hänen päänsä ja kasvonsa kääntyivät aurinkoon ja liittyivät Aurinko-isään, ja vasta sitten hänen muu ruumiinsa. Oli kuin hän olisi noussut taivaaseen hänen jalkojensa viimeisenä liittyessä suureen loisteeseen. Koska tämä valo oli aurinkoa kirkkaampi, vaipuivat kaikki läsnäolijat maahan Kristuksen liityttyä kokonaan tähän maan henkiseen piiriin.

Lähde Judith von Halle: "Ja ellei Hän olisi ylösnoussut..." Oheisissa lainauksissa olen muuttanut suomennosta hieman tähän kirjoitukseen sujuvammaksi. - Rakkaudella, Matti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Judith, von Halle, Kristus, helatorstai, Getsemane, rakkaus

2012 ja muuta uutta

Keskiviikko 21.12.2011 klo 18:15 - Matti Kuusela

Vuoden 2012 läheisyys alkaa ainakin minulla tuntua jo selvästi sydänalassa. Jotakin uutta on tulossa, jotakin on muuttumassa.

Näiden päivien päivämäärien luvut ovat myös erikoisia 21.12.2011 ja vuoden kuluttua 21.12.2012. Selvästi tämä on ollut porttivuosi - 11 - jossa kaksi ykköstä seisoo portinvartijoina. Ensi vuoden 12 merkitsee valtavaa muutosta. Yhteenlaskettuina niistä tulee jo kolme, hengen ja toiminnan luku, nyt jäätiin kakkoseen, 1+1=2.

Lisäksi kahdestatoista aukeaa Eläinradan ja sitä hallitsevien kerubien kahdentoista piiri, henkinen näyttämö. Se merkitsee että tämän vuoden kahden ykkösen dualismista ja valmistelusta siirrtytäänkin äkkiä laajaan henkiseen tilaan, jossa kaikki kaksitoista asettuvat kuin henkisen näyttämön pylväinä tilaan ympärillemme.

 

Viikkolauseet

Minua on viime kuukausina usein ilahduttanut, kun niin monet ovat kertoneet lukevansa säännöllisesti viikkolauseita ja astrosofista kalenteria.

Se tuntuu tosi hyvältä, koska molemmat tuovat koko ajan niin paljon uutta. Viikkolauseet tietenkin ovat jo melkein sata vuotta vanhoja, mutta niiden uudistava voima ei ole tippaakaan vähentynyt.

Paljon väsymyksestämme ja elämän hankaluudesta johtuu siitä, että me kulttuurimme mukaan kuvittelemme ajan suoraksi linjaksi. Ja kun siinä tapahtuu muutoksia, me koemme sen heti rasituksena.

Mutta paljon oikeampi kuva vuodenkulusta on ympärä. Jokainen päivä on energioiltaan aine hieman erilainen kuin edellinen. Viikkolauseet antavat vuodessa nuo 52 sykäystä jokaisen viikon henkisen ja eetterisen tilan tavoittamiseen.

Kun siis luet viikkolauseita, anna siis itsesi asettua joka kerta uudistuneella tavalla ajan pyörivään virtaan. Silloin vähitellen ajan kokemus palautuu jälleen voimaannuttavaksi ympyräksi, jossa jokainen päivä voi antaa uutta voimaa ja innostusta.

 

Astrosofinen kalenteri

Astrosofisessa kalenterissa tulee paljon uutta asiaa. Nyt minulla on ilo kertoa, että Enkelimaan kirjamyynnissä on kaksi uutta kirjaa, jotka antavat paljon uutta ja paljon mietittävää Kristuksen elämästä.

Toinen koostuu Steinerin vuonna 1913 pitämistä esitelmistä Viidennestä evankeliumista, eli akashakronikasta luettua tietoja Jeesuksen ja Kristuksen elämästä.

Nuo esitelmätä pidettiin aivan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä. Tarkoitus oli, että ihmiskunnassa olisi jo 1930-luvulla avautunut laaja Kristuksen toisen tulemisen tunnistaminen, ja sitä Steiner oli valmistelemassa. Historian pyörät olivat kuitenkin raskaammat ja se minkä olisi pitänyt tuolloin tapahtua, odottaa edelleenkin.

Mutta Kristus lähestyy meitä nyt toisella tavalla ja hänen elämänvaiheittensa tunteminen auttaa selvittämään monta kysymystä.

Toinen uusi tuttavuus on Judith von Halle, joka on nyt kirjoittanut jo Jeesuksen elämästä jo yli kymmenen kirjaa, jotka perustuvat sekä hänen omille että Rudolf Steinerin henkisille tutkimuksille. von Hallella on ihmeellisen selkeä kyky kirjoittaa vaativista henkisistä tapahtumista läheisesti ja rakentavasti. Hän on minun ymmärtääkseni ainoa nykyään elävä henkilö, joka on kyennut tuomaan Jeesuksen ja Kristuksen elämästä aivan uutta ja osin dramaattistakin tietoa.

 

Joulu ja hartaus

Jouluaikaan maan energiat painuvat pääosin maan sisään ja siitä seuraa ihmeellinen maanvoimien ja henkisten voimien liittyminen ihmisen sydänvoimiin sekä yhteisöllisenä aaltona ihmisten yhteisöihín. Tämä ihmeellisenä aikana niin luonnonhenget kuin enkelitkin ovat vapautuneita normaaleista tehtävistään ja he kykenevät silloin antamaan meille monenlaisia lahjoja.

Yksi suuria jouluajan henkisiä rakenteita on jouluaatosta loppiaiseen yltävä kolmentoista pyhän yön sarja, josta olen äänittänyt myös aivan oman meditaationkin. Noissa kolmessatoista yössä kuljetaan läpi luonnonkuntien ja enkelikuntien. Se on huimaava hengen matka talven keskelle avautuvassa sisäisessä kesässä. Toivottavasti ehdin kirjoittamaan noista 13 yöstä tarkemmin.

Yhä vahvemmin koen, miten tärkeä asia on tuo hartaus, josta nyt olen jo puhunut. Jos maailma nuorempana antoi meille tunteita valmiina ja kuin itsestään, on ne meidän vanhempina luotava yhä enemmän itse.

Se on aivan järkeenkäyvä ajatus, koska kaikki maailmassa tulee yhä enemmän meidän vastuullemme. Mutta jos sitä ei ole tullut koskaan ajatelleeksi, joulu tuntuu helposti rasittavalta ja jopa epäreilulta, jos se enää annakaan meille niin helpolla kaikkia hyviä tunteita.

Mutta nuo hyvät tunteet ovat edelleen olemassa. Nyt vanhempina me vain joudumme hieman tekemään sisäistä työtä niiden löytämiseksi ja vahvistamiseksi. Ja kuin ihmeen kautta nuo hyvät tunteet avautuvat, joka heti tai hieman myöhemmin.

 

2 kommenttia . Avainsanat: 2012. viides evankeliumi, joulu, tunteet, Rudolf Steiner, Judith von Halle, Kristus

Yhteys Maan energioihin lauantaina

Perjantai 9.9.2011 klo 11:00 - Matti Kuusela

 

Hei ystävät, hauska päästä kirjoittamaan teille jälleen. Huomenna on seminaari Minä Olen lehden tiloissa Uuden Säteen eli Seija Aallon ja Seppo Ilkan kanssa. Meillä on ollut jo pitkään meditaatioyhteistyötä, itse asiassa jo yli kymmenen vuoden ajan, siitä alkaen kun olimme samalla Jukka Hirvonsalon kurssilla Balderin salissa noin vuonna 2000. Ehkä se oli jo 1999.

Seija ja Seppo ovat tehneet pitkään työtä maan energioiden hyväksi, Suomessa ja eri puolilla maailmaa. Odotan itsekin ilolla päästä kuulemaan heidän kokemuksistaan. Vaikka olenkin päässyt läheltä seuraamaan heidän työtään, on eri asia kuulla siitä koottuna.

Myös vanha ystävä Teresia Weiss lupautui mukaan. Hänellä on suoria yhteyksiä yläkertaan, ja voimme odottaa häneltä jotain hyvin jännittävää ja uutta, varmasti sellaista, mitä ei ole ennen esitetty.

Itse saan nyt yhä vahvempaa ohjausta vahvistaa yhteyttä maahan, hidastaa värähtelyjä, auttaa kokemaan, miten tärkeintä ei aina ole nousta korkealla, vaan yhtä tärkeää on -vähintään - miten laskeutua rauhassa hitaisiin ja kauniisiin voiman aaltoihin. Ja miten laskeutua omaan voimaansa.

Enkeitä ja oppaita usein naurattaa ja samalla varmaan yhtä usein suruttaa, kun me ihmiset hamuamme aina vain lisää korkeavärähteistä tietoa, mutta emme ole ankkuroineet vanhastakaan kuin jotain pari - kolme prosenttia, enintään, sellaisen luvun saan.

Mutta katsotaan mitä huomenna tapahtuu. Minulla on varastossa Judith von Hallen / Rudolf Steinerin tietoa maan energiakerroksista ja niihin sisältyvästä varsin suuresta dramatiikasta, samoin plajadilaisista harjoituksista, jotka liittyvät maan ytimeen. Suhde maahan on nyt hyvin tärkeää meidän eteenpäin menollemme.

Tiedämme kaikki, miten vuoden 2012 lopulla on ennustettu meidän sykkivän yhdessä galaksin kokonaisuuden kanssa, mutta on valtavan suuri ero siinä, sykinkö yksin vai yhdessä Maan kanssa.

Meillä on viitisentoista ilmoittautumista, mutta koska ilmoittautuminen oli vapaaehtoista, tulijoita on varmasti eteenpäin. Sinäkin olet tervetullut mukaan. Tilaa on varmasti.

 

Venuksen perjantai 

Hyvää huomenta ystävä, tervetuloa Venuksen rakkaudenpäivään. Hyviä tekoja saa tehdä, mutta mitäpä jos tänään ryhdymmekin ottamaan vastaan rakkautta ja hyviä energioita kaikkialta ympäriltä. Otetaan kerrankin itselle oikein hyvällä mielellä - ja tehdään sillä tavoin hyvä teko heille, jotka haluavat antaa. Ja huomenna taas uusi vaihde!

Jupiterin torstai

Hyvää ja iloista huomenta sinulle ystäväni. Tervetuloa torstaihin. Tänään jokaiselle, joka tämän viestin lukee loppuun asti, on varattuna ihana henkinen hoitoenergialahja - jonka jakajat odottavat jo innoissaan. Montako sen ottaa vastaan :) Ja aurinko 20 astetta Leijonassa: mahdollisuus tehdä oikein hieno sydänvoimavalinta.

Merkuriuksen keskiviikko

Hei ystävät, en vieläkään ehdi kirjoittaa uutta blogia, mutta uusissa kanavoinneissa on päällimmäisenä hyvä juttu parantamisesta ja parantumisesta. Antaa hyvin ajateltavaa.

Ja päävalikossa on uusimuotoinen otsikko Meditaatio ja ho'oponopono, jossa on Elvin hieno kirjoitus arkkienkeli Vidarista ja ho'oponoponosta. Suosittelen.

Marsin tiistai

Hei ystävät, tervetuloa uuteen viikkoon. Hidasta tänään kiireitäsi niin, että tunnet tekeväsi jokaisen tekosi nyt, väljästi, vapaasti ja koko maailmankaikkeudelle - ja huomaat miten tehokkuutesi kasvaa, niin tunteissa kuin töissäkin! Rakkaudella, Matti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Seppo Ilkka, Seija Aalto, Teresia Weiss, maan energiat, maan energiakerrokset, Rudolf Steiner, Judith von Halle, vuosi 2012

Seitsemäs mestari

Perjantai 12.8.2011 klo 20:27 - Matti Kuusela

Heippa, nyt tulee suuria uutisia mestareista. Luin toissayönä Judith von Hallen uusinta kirjaa siitä kuka Rudolf Steiner todella oli, ja voin sanoa että nyt asiat alkoivat loksahtaa paikoilleen.

Monet ovat vuosikymmenien aikana
miettineet Rudolf Steinerin henkistästeiner2_180.jpg
identiteettiä, mutta siitä on ollut saatavilla erittäin vähän tietoa. Hän on puhunut siitä vain erittäin harvoin lähimmille oppilailleen, ja vielä henkisen koulun yhteydessä, jonka sisällöt alkuaikoina olivat erittäin salaisia. Niinpä pieniä tiedonmurusia on jäänyt käytännössä esimerkiksi vain sellaisten henkisen koulun jäsenten jäämistöistä, jotka sairauden tai muun esteen takia eivät ole pystyneet tuhoamaan esoteerisia muistiinpanojaan ennen kuolemaansa.

Nyt Judith on pystynyt kokoamaan nämä tiedot, mikä silti ei olisi mahdollista ilman omaa henkistä tiedostamista.

 

Rudolf Steiner ja mestarit

Kun Steiner etenkin henkisen koulun aivan ensimmäisinä vuosina kertoi joskusn välittävänsä mestarien viestejä, ihmiset tekivät sen hyvin luonnollisen johtopäätökset - ja niinhän minäkin olen sen aikaisemmin ymmärtänyt - että nuo mestarit olivat korkeampia olentoja kuin hän. Nyt näyttääkin olean päinvastoin, ja se saa kaikki vuosikymmenten tuumailut äkkiä asettumaan paikoilleen.

Seuraan tässä nyt Judithin selostusta. Valkoisessa veljeskunnassa, joka hoitaa käytännössä maan asioita ja esimerkiksi valmistaa aina suunnitelman maan seuraavaa inkarnaatiota varten, on Kristuksen johdolla kaksitoista jäsentä, jotka ovat joko ihmisiä tai sitten korkeampia sieluja.

Seitsemän näistä mestareista on sellaisia, jotka inkarnoituvat ihmiskehoihin ja viisi sellaisia, jotka toimivat vain ilmen maallista kehoa.

Heistä on kaksi Idän mestaria, jotka ovat mestari Moria ja mestari Kuthumi, kaksi Etelän mestaria, mestari Hilarion ja Venetsialainen mestari, sekä kaksi Lännen mestaria, Christian Rosenkreutz ja Mestari Jeesus, joka tunnettiin aikaisemmin Zarathustrana.

Sen lisäksi on yksi mestari, joka on kaikkien näiden palvelija, kuten henkisesti sanotaan, eli johtaja, ja on tuo, jonka me hänen viime elämässään tunsimme Rudolf Steinerina. Tätä seitsemättä mestaria nimitetään myös Pyhänhengen mestariksi.

 

Pyhänhengen mestari

Rudolf Steiner pystyi siis Pyhänhengen mestarina toimimaan myös kaikkien muiden kuuden inkarnoituvan mestarin apuna. Koska hänellä on hyvin läheinen yhteys Mestari Jeesukseen, hän on toiminut paljon yhdessä Christian Rosenkreutsin kanssa Lännen mestarien alttarilla, Christian Rosenkreutz enemmän taustalla ja Rudolf Steiner aktiivisena.

Kun olen ihmetellyt ihmettelemästä päästyäni, miten Steiner pystyi silloin sata vuotta sitten luomaan uutta kaikille niille inhimillisen toiminnan alueille, joille sitä häneltä pyydettiin, niin nyt se alkaa siis selvitä.

Pyhän hengen mestarina hän oli juuri yhteydessä hengen ilmaisuus ("pyhä henki antaa teille sanat") ja samalla Lännen aktiivisena mestarina hän kykeni tuomaan kaiken tuon hengen ilmoituksen käytännön tasolle saakka.

Itsekin jälleen kerran ihmetelläkseni laitan tähän luetteloa kaikesta mille alueille hän loi uudistuksia, useimmat niistä ovat myös lähteneet liikkeelle enemmän tai vähemmän laajasti. Tässä siis niitä, joita nyt tulee mieleen:

Filosofinen minuuden tieto-oppi, aistioppi, kosmogonia, enkelihierarkiat, luonnonhenget, kirkon rituaalitekstit, esoteerinen koulu, maalaustaide, kuvanveisto, musiikki, laulutekniikka, arkkitehtuuri, rakennustekniikka, ihmiskunnan henkinen kehitys ja mysteerit, kristologia, meditaatiot, puhe- ja näyttämöilmaisu, eurytmia, Bothmer-voimistelu, maatalous, lääketiede ja lääkkeet, kasvatus, hoitoeurytmia, kehitysvammaisten kasvatus, yhteisöpankit, yhteiskunnallinen kolmijäsennys, kasvivärit, lasintyöstö, luonnontiede, matematiikka, astronomia, jälleensyntyminen ja karma + lähes neljäsataa kirjaa hänen esitelmiään.

On niitä varmasti vielä lisääkin, mutta nuo tulivat suoraan mieleen.

 

Punaisena lankana

Vielä yhden episodin tahdon tähän liittää. Kun sitten olen ihmetellyt sitä, miten Steiner - kaikesta selvänäköisyydestä huolimatta - kykenee puhumaan maan edellisistä inkarnaatioista niin läheisesti ja tuomaan niistä eri esitelmäsarjoissa esiin yhä uusia ja uusia puolia, niin tässä on yksi selitys siihen.

Oli eräs hyvin uskollinen henkisen koulun oppilas, Anna Samweber. Tohtori - kuten Steineria silloin nimitettiin - oli puhunut Berliinin ryhmässä Mikaelin mysteeristä ja hänen tehtävästään. Esitelmän jälkeen kysymykset ja vastaukset kestivät yli puolen yön. Kun kaikki muut olivat poistuneet tuosta kokoushuoneesta, jonka yhteydessä Samweberillä oli silloin pieni asunto, Steiner tuli Samweberin keittiöpöydän luo ja sanoi:

- Sam, sinähän tahdoit kysyä minulta jotakin.

- En, herra tohtori, vastasi Samweber, joka ei koskaan halunnut vaivata häntä henkilökohtaisilla kysymyksillä.

- Mutta Sam, ole vain hyvä ja esitä kysymyksesi.

- No niin, herra tohtori, esitelmänne aikana minulle nousi esiin kysymys: Kuka te olette? Kuka te olette ollut? Kuka te tulette olemaan?

Tohtori vastasi heti. Hän piirsi eteeni pöydälle kaarevan kuvion ja kertoi, että hänen yksilöllisyytensä kulkee kuin punaisena lankana läpi koko maankehityksen ja oli olemassa jo ennen sen alkua. Sitten hän jatkoi:

- Jos te ajattelette sitä rakkaudella ja innostuksella, tulette vielä tässä elämässä ymmärtämään, kuka minä olen.

Kertomus jatkuu vielä, mutta kiitos että olen nyt saanut kertoa sinulle näin paljon! Jatkamme.

Rakkaudella
Matti

 

 

4 kommenttia . Avainsanat: mestarit, Valkoinen veljeskunta, Valkoisen veljeskunnan mestarit, Rudolf Steiner, Steiner, Christian Rosenkreutz, Mestari Jeesus, Zarathustra, Pyhän hengen mestari, Judith von Halle, lännen mestarit, Anna Samweber